Työhyvinvoinnilla lääkitään kuntien taloutta ja työvoimapulaa

 Erittäin suuri osa Suomen kunnista on vaikeassa taloustilanteessa, ja tyypillisesti noin puolet niiden menoista on henkilöstömenoja. Niinpä keskusteluissa talouden tasapainottamisesta usein nousee esiin irtisanomisten tai lomautusten mahdollisuus. Jos katsotaan tilannetta ennen koronakriisin alkua, KT Kuntatyönantajat arvioi vuosi sitten helmikuussa, että kunnat ja kuntayhtymät joutuisivat vuoden 2020 aikana irtisanomaan yli 750 henkilöä ja lomautuksia tulisi yli 8100:lle työntekijälle.

Kunta on olemassa tuottaakseen asukkailleen palveluita, ja sitä varten myös sen henkilöstö on tehtävissään. Teknologian ja palveluprosessien jatkuvasti kehittyessä ja väestön ikärakenteen muuttuessa työvoiman tarve voi joillain toimialoilla vähentyä ja eläköityvien virkoja on mahdollista jättää täyttämättä. Laajamittaisilla irtisanomisilla ja lomautuksilla sen sijaan on väistämättä dramaattisia vaikutuksia myös kuntalaisten palveluihin, joista suurin osa on lakisääteisiä.

Repivien irtisanomis- ja lomautuskeskustelujen varjoon jää usein kaksi tärkeää kuntien henkilöstöön liittyvää asiaa: uhkaava työvoimapula ja työhyvinvoinnin parantamisen tuomat säästömahdollisuudet. Kunta-alan työeläkevakuuttaja Kevan uusimman kuntapäättäjäbarometrin ja kunta-alan eläköitymisennusteen perusteella kuntien on alati hankalampaa rekrytoida riittävästi henkilöstöä ja tilanne tulee monilla toimialoilla entisestään vaikeutumaan lähivuosien eläköitymisten myötä. Esimerkiksi hoitajista, varhaiskasvatuksen opettajista ja sosiaalityöntekijöistä on pulaa niin nyt kuin kymmenen vuodenkin päästä, jos ennusteet toteutuvat.

Kevan laskelmien perusteella sairauslomien ja ennenaikaisten eläköitymisten hinta on kunta-alalla noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Työhyvinvointia parantamalla ja työkykyä edistämällä pitäisi siis olla mahdollista tehdä sekä inhimillisesti että taloudellisesti paljon hyvää. Viime vuosilta onkin kertynyt vaikuttavia esimerkkejä.

Janakkalan ateria- ja puhtauspalveluissa onnistuttiin Kevan mukaan hyvällä esimiestyöllä ja työkykyjohtamisella lähes puolittamaan henkilöstön vuotuiset sairauspoissaolopäivät. Pelkästään yhdessä hieman yli sadan hengen yksikössä tämä merkitsi yli 200 000 euron säästöjä. Myös Kempeleessä ja Kalajoella on nähty rohkaisevia tuloksia.

Ylen verkkosivuilla oli lokakuussa 2020 juttu Hailuodon ihmeestä. Pienen 1000 asukkaan kunnan talous on pelastunut sairauspoissaoloja vähentämällä. Työterveyshuollossa on panostettu vahvasti ennaltaehkäisyyn ja työntekijöille on annettu muun muassa oikeus käyttää viikoittain tunti työaikaa liikuntaan.

Mikäli entistä useammat kunnat pystyvät ottamaan harppauksen eteenpäin työkyvyn johtamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä, niiden vetovoima työnantajina tulee kasvamaan ja samalla talousvaikeudetkin lievittyvät.

Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Demokraatin aluesivuilla 28.2.2021 ja Satakunnan Kansassa 2.3.2021.