Toimittaja Sakari Muurinen viittaa tekstissään (SK 29.11.) mielipidekirjoitukseeni, joka julkaistiin Satakunnan Kansassa 24.11. Toki on niin, että tuloveroprosenttien painotetun keskiarvon esittäminen on vakiintunut tapa silloin, kun halutaan käyttää vain yhtä mittaria. Jos ja kun lukijoita kuitenkin halutaan palvella mahdollisimman hyvin ja keskustelun keskiössä on kaupungin päätöksenteon arviointi, on erittäin tarpeellista tuoda esiin myös aritmeettinen keskiarvo ja se, mitä eroa näillä kahdella on.
Porilaisten ihmisten veroprosentti on kyllä korkeampi kuin
keskivertosuomalaisen, mutta Porin kaupunki verottajana (21,00) on hyvin liki kaikkien
kuntien keskiarvoa (20,98). Asiasta pitää ehdottomasti nähdä molemmat puolet.
Tuloveroprosenttien painotettu keskiarvo 20,02 kertoo
kuntakentän hyvin eriytyneestä todellisuudesta. Helsingin ja Espoon kaltaiset
väkirikkaat matalan verotuksen kunnat hilaavat painotettua keskiarvoa vahvasti
alaspäin. Suomessa on 309 kuntaa. Niistä 259:ssä kuntalaiset maksavat tuloveroa
yli tuon 20,02 prosentin.
Kun verokysymys on saanut paljon palstatilaa ja herättää
ilmeisen paljon tunteita, on tärkeää, että tilastoja tutkitaan mahdollisimman
monipuolisesti. Tuloveroprosenttien painotettu keskiarvo tai Eurajokeen
vertaaminen eivät yksinään riitä. Rinnalle on ihan aiheellista nostaa kaikkien
kuntien keskiarvo, Muurisen kommentissakin mainittu efektiivisen veroasteen
vertailu, saman kokoluokan kunnat ja oma maakuntakin.
Kuten aiemmassa kirjoituksessani kerroin, Porin kanssa
samassa kokoluokassa (50 000 – 100 000 asukasta) olevista
kahdestatoista kaupungista yhdeksässä tuloveroprosentti on ensi vuonna
vähintään 21,00 ja oman maakunnan kunnista löytyy vain kolme Poria kevyempää
verottajaa. Pyydän arvon lukijoita tutkimaan Kuntaliiton tilastoja (kuntaliitto.fi/talous/verotus)
ja arvioimaan itse, ovatko tässä ja edellisessä tekstissäni esittämäni huomiot
aiheellisia vai aiheettomia.
Teksti on julkaistu mielipidekirjoituksena Satakunnan Kansassa 1.12.2020
