Sekä politiikassa että työmarkkinaneuvotteluissa on pidetty perinteisenä viisautena olla pyrkimättä selkävoittoihin tai täystyrmäyksiin. On ymmärretty, että pieni kansakunta voi pidemmän päälle pärjätä vain, jos osapuolet pystyvät suurissa uudistuksissa tulemaan toisiaan vastaan ja tyytymään oman unelma-agendansa sijaan tasapainotettuihin kehitystoimiin. Talvilomaviikoilla lakot ovat tauolla, mutta työmarkkinakriisi ei etene lähemmäs ratkaisua, ellei löydy todellista halua irtautua lukkiutuneista asemista ja etsiä yhteistä maaperää.
Hallituksen työelämäuudistukset edistävät hyvin yksipuolisesti elinkeinoelämää edustavien järjestöjen toiveita. Ylen kesällä 2023 tekemän tekstianalyysin mukaan elinkeinoelämän yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista jopa siirrettiin tekstiä lähes sellaisenaan hallitusohjelmaan.
Työmarkkinoiden uudistamiselle ja julkisen talouden tervehdyttämiselle on ehdottomasti tarvetta, mutta kestävää tietä tulevaisuuteen ei voi rakentaa poimimalla muista Pohjoismaista vain omaan agendaan sopivat ja omia taustaryhmiä miellyttävät palaset, varsinkaan, kun arviot uudistusten työllisyysvaikutuksista ovat muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hyvin epävarmoja.
Esimerkiksi paikallisen sopimisen laajentamisen työllisyysvaikutuksista ei ole tehty tutkimusta sen paremmin Suomessa kuin muuallakaan Euroopassa, mutta työministerin mielestä myönteisiä odotuksia voi perustella Suomen Yrittäjien kyselytutkimuksella.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että hallitus keskittyy kovin yksipuolisesti taloudellisiin kannustimiin. Osaamisen, työkyvyn ja kohtaannon ongelmien ratkaisemiseen ei ole liiemmin paneuduttu.
Eniten työmarkkinauudistuksissa on vedottu Ruotsin käytäntöihin. Ruotsissa ei kuitenkaan ole esimerkiksi kirjattu lakiin vientivetoista palkkamallia tai poliittisten lakkojen kestolle täsmällisiä aikarajoituksia. Ruotsissa lakot tosin ovatkin harvinaisia. Miksi? Kenties siksi, että Ruotsissa lainsäädäntökin tukee rakentavaa ja tasapainoista neuvottelukulttuuria. Työntekijöillä on muun muassa myötämääräämisoikeus, joka tarjoaa palkansaajille edustuksen kaikkien yli 25 työntekijän yritysten hallinnoissa, ja tulkintaetuoikeus, joka tarkoittaa, että riitatilanteet tulkitaan työntekijän edun mukaisesti, kunnes tuomioistuin on asian ratkaissut. Lisäksi sovittelujärjestelmä on Suomea kehittyneempi. Medlingsinstitutet on vahvasti resurssoitu, ja se tuottaa myös laajasti informaatiota neuvottelujen tueksi.
Sopimisen kulttuurilla on ollut Suomessa perinteisesti vahva arvostus, eikä kansan oikeustajuun edelleenkään yksipuolinen jyrääminen sovi. Helsingin Sanomien ja Ylen viime viikon kyselyt osoittavat, että hallituksen työelämäheikennyksiä kannattaa alle kolmasosa.
Jatkaako kokoomus todella katkeraan loppuun asti uudistettua korvakampanjaansa, jossa rynnätään toteuttamaan kaikki työnantajapuolen kuiskaamat toiveet, mutta Sari Sairaanhoitajan puhuessa korvat ovat olemassa vain silmälasien sankoja varten? Vastakkainasettelun ja kahtiajaon syventämisen tiellä kuljetaan kohti Pyrrhoksen voittoa. Se ei koskaan ole tavoittelemisen arvoinen.
Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Satakunnan Kansa Länsi-Suomessa 23.2.2024.
