Perusopetus on järjestettävä siten, että se huomioi kaikkien oppijoiden erilaiset tarpeet ja edellytykset. Opetusryhmän koosta on täten tullut yhä tärkeämpi opetuksen laatutekijä. Tämä on käytännössä tunnustettu moneen kertaan todeksi myös valtion tasolla, sillä tällä vuosituhannella on useammilla eri hallituskausilla myönnetty erityistä valtionavustusta ryhmäkokojen pienentämiseen, yhteensä satoja miljoonia euroja.
Luokkakoon vaikutuksia luotaavien tutkimusten tulokset ovat
olleet osin ristiriitaisia, mutta jo OKM:n Tulevaisuuden peruskoulu -raportissa
2015 todettiin, että tutkimuksissa oli 10-15 edeltävän vuoden aikana päädytty
entistä johdonmukaisemmin siihen tulokseen, että luokkakoon pienentyessä
oppimistulokset paranevat. Samoin oli saatu näyttöä siitä, että pienemmän
luokkakoon vaikutukset ulottuvat myöhempään elämään pidentyneinä opintoina,
korkeampina tuloina ja köyhyyden vähenemisenä. 2020-luvulla Susanne Syrén
on väitöskirjassaan Education, Labor Market Outcomes, and Mental Well-Being (2022) osoittanut, että suuremmat
luokat johtavat työrauhahäiriöiden kasvuun ja niillä näyttää olevan myös
negatiivinen yhteys koulumenestykseen.
Porissakin on jo aiemmin ansiokkaasti tunnustettu ryhmäkokojen
merkitys, esimerkiksi vuoden 2023 talousarvion toiminnallisissa tavoitteissa, joissa
toimenpiteen Edistämme koulutuksellista tasa-arvoa ja tuemme jatkuvaa
oppimista, ja opetuksen resursoinnissa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset
tarpeet ja taustat yhdeksi mittariksi on asetettu oppilasmäärä opetustuntia
kohden yleisopetuksen kouluissa ja tavoitteeksi, että se on sama tai pienempi
kuin lähtötaso. Porissa on myös sivistyslautakunnan päätöksellä määritelty perusopetuksen
oppilaaksioton perusteissa yleisopetuksen ensimmäisen luokan (23 oppilasta),
seitsemännen luokan (23 oppilasta) ja yhdysluokan (20 oppilasta) maksimikoko,
joista voidaan poiketa hyvin perustelluista syistä opetuspäällikön päätöksellä.
Painotetun opetuksen ja englanninkielisen kaksikielisen opetuksen maksimikoot
päätetään vuosittain sivistyslautakunnassa valintakriteereistä päättämisen
yhteydessä.
Porin uuden strategian kirjaus koulutuksen kehittämisestä on
väkevä: Vahvistamme määrätietoisesti varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja
toisen asteen koulutuksen laatua ja mahdollistamme oppimispolun Porissa
tohtorintutkintoon saakka. Valtuutetut puolestaan ovat ottaneet
ryhmäkokojen rajaamiseen varsin painavasti kantaa ennen kuntavaaleja Ylen
vaalikoneessa. Väitteeseen ”Kuntani tulisi asettaa yläraja peruskoulun
opetusryhmien koolle.” on vastannut yhteensä 51 nykyistä valtuutettua.
Heistä täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli 34 ja jokseenkin samaa mieltä
14. Ainoastaan kolme oli jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa, eikä kukaan
ollut siitä täysin eri mieltä. Väittämän lisätiedoissa kerrottiin
suosituksesta, jonka mukaan luokan koko olisi perusopetuksessa enimmillään 20
oppilasta ja 1.-2. -luokilla vielä tiukemmin rajatusti 18 oppilasta. Demokratian
kuluttajansuojan kannalta on tärkeää, että pyrimme vaalien jälkeen aidosti ja
ponnekkaasti edistämään niitä tavoitteita, joiden puolesta olemme ennen vaaleja
puhuneet.
Strategian vahvaan kehittämiskirjaukseen perustuen, ikäluokkien
pienenemisen huomioiden ja ryhmäkoon merkittävän painoarvon koulutuksen
laatutekijänä tunnistaen ja tunnustaen meidän on asetettava tulevaisuudessa entistä
kunnianhimoisempi ja kaikki luokka-asteet kattava tavoite perusopetuksen yleisopetuksen
opetusryhmien enimmäiskoolle. Tavoitteena tulisi olla, että yleisopetuksessa perusopetusryhmien
enimmäiskoko on 20 oppilasta. Ensimmäisen ja toisen luokan kohdalla on syytä
pohtia vielä alempaa maksimikokoa. Hyvin perustellusta syystä rajasta
voitaisiin edelleen tapauskohtaisesti poiketa, mikäli muilla tukitoimilla
varmistetaan oppilaiden yhdenvertainen mahdollisuus asetettujen tavoitteiden
saavuttamiseen.
Teimme tämän tekstin pohjalta Porin kaupunginvaltuustossa 2.2.2026 valtuustoaloitteen koko SDP:n valtuustoryhmän nimissä.
