Säilyykö opettajan työn vetovoima?

Suomalaisen koulutusjärjestelmän yksi olennainen vahvuus on ollut se, että opettajan ammatti on ollut erittäin tavoiteltu ja arvostettu. Se on ollut vetovoimainen ikäluokkansa lahjakkaimmillekin. Tämä on kansainvälisesti tarkasteltuna harvinainen asia, jota sopii näin maailman opettajien päivänä hehkuttaa. Opettajankoulutuksen hakijamäärät ovat yhä korkeita, mutta erityisesti työuran ensimmäisinä viitenä vuotena herkkyys vaihtaa alaa on korkea.

Kansainvälisen ECTPA-tutkimushankkeen mukaan 47 prosenttia uransa alkuvaiheessa olevista suomalaisista opettajista kertoo harkinneensa alanvaihtoa. Lopulta alanvaihtoon uransa alkutaipaleella päätyy tutkijoiden arvion mukaan alle 20 prosenttia opettajista, mutta sekin on suuri määrä tilanteessa, jossa opettajista on pulaa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kartoitti keväällä 2023 opettajaksi opiskelevien ja noin viisi vuotta opettajana työskennelleiden odotuksia ja kokemuksia opettajana toimimisesta. Kyselyn perusteella tärkeimpiä syitä alalle hakeutumiseen ovat kiinnostus toimia vuorovaikutuksessa lasten ja nuorten kanssa sekä mahdollisuudet vaikuttaa opiskelijoiden kehitykseen ja hyödyntää omia vahvuuksiaan työssä.

Alalla pysymistä edistävät työn yhteisöllisyys, kollegiaalinen tuki sekä työtehtävien kiinnostavuus ja monipuolisuus. Kyselyssä nousivat vahvasti esiin myös opetuksen riittävän resurssoinnin ja turvallisten ja laadukkaiden oppimisympäristöjen merkitys. Vastaajat olivat kuitenkin laajasti huolestuneita siitä, palautuvatko he työstä päivittäin, ja he olettavat haasteellisten vuorovaikutustilanteiden ja työn vaativuuden lisääntyvän tulevina vuosina.

Uuden hallituksen ohjelmassa on koulutuspoliittisia kirjauksia, jotka oikein toteutettuina voivat tarjota opettajille entistä paremmin aikaa ja mahdollisuuksia oppilaiden kohtaamiseen ja auttamiseen. Tärkein näistä on oppimisen tuen uudistaminen ja tuen ketjun yhtenäistäminen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka. Tähän on osoitettu myös pysyvää rahoitusta.

Opetuksen järjestäjien taloudellinen tilanne nostaa kuitenkin tummia pilviä taivaalle, eikä tilannetta helpota se, että kuntien valtionosuuksien indeksijäädytykset uhkaavat käytännössä viedä vasemmalla kädellä pois ison osan siitä, mitä lisäpanostuksina oikealla kädellä annetaan. Samalla työttömyysturvaan kaavaillut muutokset osuvat erityisen lujaa juuri uusiin opettajiin.  

Opettajat työskentelevät usein uransa alussa määräaikaisissa palvelussuhteissa. Läheskään kaikille heistä ei makseta koko lukuvuoden työstä koko vuoden palkkaa, vaan he jäävät suvivirren soitua työttömiksi. Jos työttömyysturvan työssäoloehto pidentyy puolesta vuodesta vuoteen, moni määräaikainen opettaja putoaa ensimmäisen lukuvuotensa päätteeksi työmarkkinatuen varaan.   

Hallitusohjelman tavoitteena on oppimistulosten ja koulutustason nostaminen. Se tuskin voi toteutua, ellemme yhdessä huolehdi myös siitä, että nuoret tulevaisuudessakin haluavat ryhtyä opettajiksi ja pysyä opettajina, työssä, joka parhaimmillaan on maailman palkitsevinta.  

Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Satakunnan Kansassa 5.10.2023.